Lallin Kilta on soittanut aktiivisesti Helsingin Sanomien toimittajille, jotka ovat kirjoittaneet valtakunnan päälehteen suomalaisvastaisia rasistisia tai leimaavia kirjoituksia perustamisestaan marraskuussa 2007 lähtien.
Helsingin Sanomissa ei ole esiintynyt suomalaisvastaista rasismia ja leimaamista yli kahteen kuukauteen. Edellinen oli itsenäisyyspäivänä 6.12.2008 ja nyt viimeksi 19.2.2009. Mielenkiintoista että soitoilla taitaa olla vaikutusta.
Jos havaitset mediassa suomalaisvastaisia rasistisia lausuntoja ja leimoja, kerro tapauksesta Lallin Killalle. Erityisesti toivomme ilmoituksia suomenruotsalaisesta mediasta. Jos seuraat Huvudstadsbladetia tai Vaasabladetia, ilmoita meille. Tai jos kuuntelet Radio Vegaa ja katselet FST:tä, niin ota yhteys, jos niissä on jotain rasistista suomalaisista. Esimerkkinä on FST:n ohjelmasarja nimeltään 'Bättrefolk och idioter', joka leimasi suomalaiset idiooteiksi ja suomenruotsalaiset paremmiksi kuin suomalaiset.
Rasismia voit testata mm korvaamalla sanan 'suomalainen' sanalla 'somali' tai 'suomenruotsalainen' ja jos vaikuttaa rasistiselta, kyse on todennäköisesti rasismista. Suomalaiset ovat niin tottuneita itseensä kohdistuviin leimoihin ja rasistisiin kommentteihin, etteivät tunnista niitä. Siksi tuo testi on avuksi.
Lähetä tieto missä, milloin ja kenen toimesta, niin Lallin Kilta puuttuu asiaan.
keskiviikko 25. helmikuuta 2009
Puukot heiluvat
Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen toimittaja Kirsikka Moring kirjoitti 19.2.2009 tv-ohjelman arvostelun otsikolla Mustat väinämöiset TV2:n ohjelmasta Maahanmuuttoilta. Moringin pääteema on moittia keskustelua maahanmuuttajien leimaamisesta laittomalla maahanmuutolla, prostituutiolla, salakuljetuksella ja monelle muulla leimalla.
Epäilemättä Kirsikka Moring itse kokee olevansa hyvällä asialla. Hän puolustaa maahanmuuttajia leimaamiselta.
Tavallisen ns suvaitsevaisen tavoin Moring leimaa suomalaiset lopuksi sanoin "Suomalaista keskustelua - kirkkaimmillaan. Kuten aina ennen kuin puukko puhuu."
Lallin Kilta soitti Moringille pyytäen kommentteja. Moring kertoi, että puukkohan puhuu Suomessa. Hän on lukenut lehdistä ja tietää koska on toimittaja.
"Voin olla itsekriittinen" kertoo Moring. Kun Lallin Kilta kysyi miksei Moring kirjoittanut itse tarttuvansa puukkoon, hän naurahti hermostuneesti. Moring myöntää, että on vaikea arvioida missä leimaamisen raja menee ja sanoi, että voisi itse kirjoittaa "somalit raiskaavat". Lallin Kilta ei tuollaista leimakirvestä käyttäisi.
Lallin Kilta soitti saman tien Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen päällikölle Saska Saarikoskelle (ent. Snellman) ja pyysi kommenttia. Saarikosken mielestä kukaan ei voi leimata omaa ryhmäänsä. Vaikuttaa siltä, että Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa on sallittua leimata suomalaisia, jos leimaaja on suomalainen. Saarikoski sanoi "en epäile, että Kirsikka Moring olisi suomalaisvastainen rasisti". Lallin Kiltakaan ei epäile, että hän olisi suomalaisvastainen rasisti, vaan epäilen, että Moring on ajattelematon ja kaksinaismoralistinen.
Tämän tarinan opetus on kaksi perustelua, joilla suomalaisia saa leimata johtavan päivälehden kulttuuritoimituksen kirjoituksissa:
- suomalainen saa leimata suomalaista (Saarikoski)
- lehdessä lukee sellaista jolla voi leimata (Moring)
Lallin Kilta ei hyväksy kumpaakaan perustelua. Ensiksi, Helsingin Sanomilla ei ole oikeutta leimata suomalaisia siksi, että leimaava toimittaja on suomalainen. Toiseksi, lehtikirjoitus jonkun etnisen ryhmän jäsenen rikoksesta tms ei ole peruste leimata kaikki etnisen ryhmän jäsenet.
Epäilemättä Kirsikka Moring itse kokee olevansa hyvällä asialla. Hän puolustaa maahanmuuttajia leimaamiselta.
Tavallisen ns suvaitsevaisen tavoin Moring leimaa suomalaiset lopuksi sanoin "Suomalaista keskustelua - kirkkaimmillaan. Kuten aina ennen kuin puukko puhuu."
Lallin Kilta soitti Moringille pyytäen kommentteja. Moring kertoi, että puukkohan puhuu Suomessa. Hän on lukenut lehdistä ja tietää koska on toimittaja.
"Voin olla itsekriittinen" kertoo Moring. Kun Lallin Kilta kysyi miksei Moring kirjoittanut itse tarttuvansa puukkoon, hän naurahti hermostuneesti. Moring myöntää, että on vaikea arvioida missä leimaamisen raja menee ja sanoi, että voisi itse kirjoittaa "somalit raiskaavat". Lallin Kilta ei tuollaista leimakirvestä käyttäisi.
Lallin Kilta soitti saman tien Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen päällikölle Saska Saarikoskelle (ent. Snellman) ja pyysi kommenttia. Saarikosken mielestä kukaan ei voi leimata omaa ryhmäänsä. Vaikuttaa siltä, että Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa on sallittua leimata suomalaisia, jos leimaaja on suomalainen. Saarikoski sanoi "en epäile, että Kirsikka Moring olisi suomalaisvastainen rasisti". Lallin Kiltakaan ei epäile, että hän olisi suomalaisvastainen rasisti, vaan epäilen, että Moring on ajattelematon ja kaksinaismoralistinen.
Tämän tarinan opetus on kaksi perustelua, joilla suomalaisia saa leimata johtavan päivälehden kulttuuritoimituksen kirjoituksissa:
- suomalainen saa leimata suomalaista (Saarikoski)
- lehdessä lukee sellaista jolla voi leimata (Moring)
Lallin Kilta ei hyväksy kumpaakaan perustelua. Ensiksi, Helsingin Sanomilla ei ole oikeutta leimata suomalaisia siksi, että leimaava toimittaja on suomalainen. Toiseksi, lehtikirjoitus jonkun etnisen ryhmän jäsenen rikoksesta tms ei ole peruste leimata kaikki etnisen ryhmän jäsenet.
lauantai 6. joulukuuta 2008
Helsingin Sanomat itsenäisyyspäivänä 6.12.2008
Poimintoja millaisena Helsingin Sanomien toimittajat näkevät Suomen ja suomalaiset.
Pekka Hakala kirjoittaa otsikolla "Suomi vuonna nolla kahdeksan" Helsingin Sanomien pääartikkelin itsenäisyyspäivänä 6.12.2008. Jutussa ei ole yhtään mitään positiivista Suomesta ja suomalaisista. Negatiivinen synkkämielisyys ja katkeruus leimaa Hakalan kirjoitusta.
Muutamia poimintoja:
"synkkämielinen kansa on kehittänyt itselleen onnettomuuden muurin, jonka taakse se hädän tullen piiloutuu"
"Juoppous. Viina tarjoaa pakomatkan onnettomuuden vankilasta, johon kansa on itsensä tuominnut."
Suomalaiset ovat kuulemma Hakalan mukaan pettyneitä. "Pettyneimmät riistävät itseltään hengen". Hakala ei unohda mainita itsemurhia ja kouluammuskeluja.
Lallin Kilta toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää teille sinne Hesarin toimitukseen. Koettakaan nyt selvitä alkoholismistanne, itsetuhoisuudestanne ja tehkää vaikka itsemurha, jos se helpottaisi. Ilmeisen masentava paikka olla töissä tuo Helsingin Sanomien toimitus.
Mikko-Pekka Heikkinen puolustelee maahanmuuttoa kirjoituksessaan "Maahanmuuttaja on nyky-Suomen ryssä":
"Luulisi että Suomen kaltainen kylmä ja pimeä maa olisi kiitollinen, että ylipäätään joku meille haluaa muuttaa".
Markku Hyyppä kirjoittaa mielipidesivulla "Lapsi kasvaa yhteisöllisyyteen vain rakastavassa ilmapiirissä"
"kulttuurimme läpäisevä yksin pärjäämisen eetos ohjaa pois yhteisöllisyydestä. Varhaislapsuudesta alkaen suomalainen pyritään kasvattamaan omillaan selviytyjäksi"
"epäluottamus kalvaa suomenkielistä kantaväestöä selvästi enemmän kuin maamme suomenruotsalaista vähemmistöä, jonka elämäntavassa ei ole sijaa lasten kaltoinkohtelulle"
Niinpä niin. Olemme siis huonompia kuin suomenruotsalaiset lasten kasvattajina. Hyyppä on tullut tunnetuksi suomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä tekemistään "tutkimuksista", joissa suomenruotsalaiset ovat aina parempia. Hyypän kannattaisi vilkaista alempaa mitä kirjoitin julkisen vallan suhtautumisesta suomalaisen yhteisön koululaisiin ja heidän vanhempiinsa.
Ville Blåfieldin jutussa "Mitä itsenäisyys sinulle merkitsee?" hän kirjoittaa linnan juhlista, että "yhdeksi illaksi tämä katajainen kansa hylkää "rumat ne vaatteilla koreilee" mentaliteetin ja pinnistellen, porukalla yrittää ymmärtää muotiluomuksia"
Helsingin Sanomien kuukausiliite 5.12.08
Ilkka Malmberg kirjoittaa "Sottungan Ryhti ja Jomalan Pullistus". Malmberg ihastelee suomenruotsalaisten seurojen pääsyä suomalaisten seurojen rinnalle hiihtokilpailuissa.
Sielu & ruumis, Sari Näre
"Meidän ruumissuhteeseen näyttää kuuluvan korkea väkivallan sietokyky ja itsensä karaisu." Joo, ne ollaan väkivaltaisia,
Unto Hämäläisen pitkässä jutussa "Mitä kysyisit, jos sinulla olisi aikaa tunti ja vartti presidentin linnassa presidentin puheilla?" Tarja Halonen keroo Ahtisaareesta ja hänen Nobel-palkinnostaan "Tiedämme kaikki, kuinka hieno asia on, että Ahtisaari on kansainvälisessä politiikassa mukana. Minun mielestäni hän ei ole siinä erityisen suomalainen, hän on kansainvälinen diplomaatti. Meidän kannattaa hillitä tätä kansallista itserakkautta."
Selvä. Merkittävä suomalainen mies, mutta se ei olekaan sitten juuri siitä syystä suomalaista. Näin siis Halonen. Presidenttimme!
Halonen kertoo sanoneensa Putinille "Te olette vähän kuin meidän suomalaiset miehet, eivät nekään paljon puhu".
Eeva-Kaarina Aronen kirjoittaa "Venäläiset tulivat". Juttu sisältää paljon vertailuja suomalaisten ja venäläisten välillä ja yleensä vertailu päättyy positiivisesti venäläisten kannalta. Lopuksi Aronen kirjoittaa "Tarvittaisiinko tänne lisää venäläisiä opetamaan meille, miten ihmiset pärjäävät toisiaa tukien?"
Jutussa haastateltu Inna Ragatchi: "suomalaiset osaavat kunnoittaa muita ihmisiä toisin kuin osa heistä, jotka asuvat vain vähän matkan päässä rajan toisella puolella. Me olemme nähneet täällä vain hyvää. Tässä suhteessa Venäjällä olisi opittavaa suomalaisilta."
Aleksander Bronstein: "kun muutin Suomeen, tein päätöksen, että olen suomalainen".
Konstantin Koronov: "suhtaudun suomalaisiin hyvin ja kunnioitan heitä."
Näin siis Suomen suurin lehti kirjoittaa Suomen itsenäisyyspäivänä. Lehden itsesääliset toimittajat repivät alemmuudentuontoiset angstinsa paperille juuri itsenäisyyspäivänä. Ne voisi pitää HS:n toimituksen sisällä.
Parhaat positiiviset kommentit Helsingin Sanomissa ovat venäläisiltä. Uskon että monet muutkin maahanmuuttajat kertoisivat positiivisia asioita suvaitsevaisista suomalaisista, jos heiltä vain kysyttäisiin. Niin ja HS:n toimittajat kirjoittaisivat niistä. No ehkä he eivät uskoisi, koska heillä on niin kurjaa itsellään.
Pekka Hakala kirjoittaa otsikolla "Suomi vuonna nolla kahdeksan" Helsingin Sanomien pääartikkelin itsenäisyyspäivänä 6.12.2008. Jutussa ei ole yhtään mitään positiivista Suomesta ja suomalaisista. Negatiivinen synkkämielisyys ja katkeruus leimaa Hakalan kirjoitusta.
Muutamia poimintoja:
"synkkämielinen kansa on kehittänyt itselleen onnettomuuden muurin, jonka taakse se hädän tullen piiloutuu"
"Juoppous. Viina tarjoaa pakomatkan onnettomuuden vankilasta, johon kansa on itsensä tuominnut."
Suomalaiset ovat kuulemma Hakalan mukaan pettyneitä. "Pettyneimmät riistävät itseltään hengen". Hakala ei unohda mainita itsemurhia ja kouluammuskeluja.
Lallin Kilta toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää teille sinne Hesarin toimitukseen. Koettakaan nyt selvitä alkoholismistanne, itsetuhoisuudestanne ja tehkää vaikka itsemurha, jos se helpottaisi. Ilmeisen masentava paikka olla töissä tuo Helsingin Sanomien toimitus.
Mikko-Pekka Heikkinen puolustelee maahanmuuttoa kirjoituksessaan "Maahanmuuttaja on nyky-Suomen ryssä":
"Luulisi että Suomen kaltainen kylmä ja pimeä maa olisi kiitollinen, että ylipäätään joku meille haluaa muuttaa".
Markku Hyyppä kirjoittaa mielipidesivulla "Lapsi kasvaa yhteisöllisyyteen vain rakastavassa ilmapiirissä"
"kulttuurimme läpäisevä yksin pärjäämisen eetos ohjaa pois yhteisöllisyydestä. Varhaislapsuudesta alkaen suomalainen pyritään kasvattamaan omillaan selviytyjäksi"
"epäluottamus kalvaa suomenkielistä kantaväestöä selvästi enemmän kuin maamme suomenruotsalaista vähemmistöä, jonka elämäntavassa ei ole sijaa lasten kaltoinkohtelulle"
Niinpä niin. Olemme siis huonompia kuin suomenruotsalaiset lasten kasvattajina. Hyyppä on tullut tunnetuksi suomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä tekemistään "tutkimuksista", joissa suomenruotsalaiset ovat aina parempia. Hyypän kannattaisi vilkaista alempaa mitä kirjoitin julkisen vallan suhtautumisesta suomalaisen yhteisön koululaisiin ja heidän vanhempiinsa.
Ville Blåfieldin jutussa "Mitä itsenäisyys sinulle merkitsee?" hän kirjoittaa linnan juhlista, että "yhdeksi illaksi tämä katajainen kansa hylkää "rumat ne vaatteilla koreilee" mentaliteetin ja pinnistellen, porukalla yrittää ymmärtää muotiluomuksia"
Helsingin Sanomien kuukausiliite 5.12.08
Ilkka Malmberg kirjoittaa "Sottungan Ryhti ja Jomalan Pullistus". Malmberg ihastelee suomenruotsalaisten seurojen pääsyä suomalaisten seurojen rinnalle hiihtokilpailuissa.
Sielu & ruumis, Sari Näre
"Meidän ruumissuhteeseen näyttää kuuluvan korkea väkivallan sietokyky ja itsensä karaisu." Joo, ne ollaan väkivaltaisia,
Unto Hämäläisen pitkässä jutussa "Mitä kysyisit, jos sinulla olisi aikaa tunti ja vartti presidentin linnassa presidentin puheilla?" Tarja Halonen keroo Ahtisaareesta ja hänen Nobel-palkinnostaan "Tiedämme kaikki, kuinka hieno asia on, että Ahtisaari on kansainvälisessä politiikassa mukana. Minun mielestäni hän ei ole siinä erityisen suomalainen, hän on kansainvälinen diplomaatti. Meidän kannattaa hillitä tätä kansallista itserakkautta."
Selvä. Merkittävä suomalainen mies, mutta se ei olekaan sitten juuri siitä syystä suomalaista. Näin siis Halonen. Presidenttimme!
Halonen kertoo sanoneensa Putinille "Te olette vähän kuin meidän suomalaiset miehet, eivät nekään paljon puhu".
Eeva-Kaarina Aronen kirjoittaa "Venäläiset tulivat". Juttu sisältää paljon vertailuja suomalaisten ja venäläisten välillä ja yleensä vertailu päättyy positiivisesti venäläisten kannalta. Lopuksi Aronen kirjoittaa "Tarvittaisiinko tänne lisää venäläisiä opetamaan meille, miten ihmiset pärjäävät toisiaa tukien?"
Jutussa haastateltu Inna Ragatchi: "suomalaiset osaavat kunnoittaa muita ihmisiä toisin kuin osa heistä, jotka asuvat vain vähän matkan päässä rajan toisella puolella. Me olemme nähneet täällä vain hyvää. Tässä suhteessa Venäjällä olisi opittavaa suomalaisilta."
Aleksander Bronstein: "kun muutin Suomeen, tein päätöksen, että olen suomalainen".
Konstantin Koronov: "suhtaudun suomalaisiin hyvin ja kunnioitan heitä."
Näin siis Suomen suurin lehti kirjoittaa Suomen itsenäisyyspäivänä. Lehden itsesääliset toimittajat repivät alemmuudentuontoiset angstinsa paperille juuri itsenäisyyspäivänä. Ne voisi pitää HS:n toimituksen sisällä.
Parhaat positiiviset kommentit Helsingin Sanomissa ovat venäläisiltä. Uskon että monet muutkin maahanmuuttajat kertoisivat positiivisia asioita suvaitsevaisista suomalaisista, jos heiltä vain kysyttäisiin. Niin ja HS:n toimittajat kirjoittaisivat niistä. No ehkä he eivät uskoisi, koska heillä on niin kurjaa itsellään.
perjantai 21. marraskuuta 2008
Helsingin Sanomien Nyt-liite 21.11.2008
Toimittaja Hertta Hiltunen kirjoittaa Kauniaisten suomalaisista ja suomenruotsalaisista lukiolaisista otsikolla "Kouluesimerkki". Bettina Sågbom on jutun mukaan sanonut suomenruotsalaisia suomalaisia iloisemmiksi mutta pinnallisemmiksi ja päässyt tuolla lausunnollaan otsikoihin Oho!-lehdessä. Hiltusen mukaan hän vahvistaa stereotypioita.
Mitä eroa lukiolaisten mielestä on suomalaisilla ja suomenruotsalaisilla. Jutun mukaan suomalaislukiolaiset vastaavat "Öö, emmä tiiä", "Ihan sama", "Me ollaan vähän juntteja", "Heillä [suomenruotsalaisilla] on paljon kavereita, koska ne on sosiaalisia ja ehkä istevarmenpia. Osa niistä on suhteellisen rikasta porukkaa. Se voi vetää puoleensa", "Suomenruotsalaiset pojat ovat hyväntuulisia ja niillä on enemmän tyylitajua. Suomalaiset ovat sulkeutuneita ja juroja".
Suomenruotsalaiset lukiolaiset vastaavat "Jotkut suomalaiset ovat juntteja. On tyypillistä, että suomalaismiehet juo kaljaa ja syö kesällä makkaraa. Niillä on iso maha", "Eiks teillä ole rapujuhlia, vähän tylsää", "Mun mielestä meillä on hauskempaa. Me ollaan energiapillereitä", "Meidän kanssa oppisi ruotsia. Me ollaan valmiit opettamaan".
Hyvin tuttu kaava. Lukiolaisten lausunnot vahvistavat stereotypioita ja jutun huonous onkin siinä, ettei se edes yritä suhtautua kriittisesti niihin.
Mitä opettajat ajattelevat? Suomalaiskoulun rehtorin mielestä ei pidä olla eri kouluja suomalaisille ja suomenruotsalaisilla. Kahden suomenruotsalaisen koulun rehtorin mielestä on oltava erilliset koulut. "Meillä on erilaiset traditiot, kulttuuri ja opetuskieli. Me vietämme myös Luvia-juhlaa ja Svenska dagenia. Meille on tärkeää tavata ja seurata jokaista oppilasta yksilöllisesti". Toinen sanoo "ei missään nimessä" yhteisille kouluille. "270 oppilaan koulu on ihannekoko, megakoulu ei toimisi". Haluamme pitää yllä katoavaa ruotsinkielistä perinnettä. On tärkeää pitää lippu korkealla."
Suomalaiskoulun rehtori on siis suvaitsevainen ja kaksi suomenruotsalaisen koulun rehtoria suvaitsemattomia. Toistavatko suomenruotsalaiset lukiolaiset rehtoriensa negatiivisia näkemyksiä suomalaisista ja "bättrefolk" asennetta suomenruotsalaisista.
NYT-liitteen pääkirjoituksessa Hiltunen kirjoittaa "jos tilastoja lukee yksisilmäisesti, suomenruotsalaisilla tuntuu totisesti olevan suomenkielisiä enemmän." Se on totta myös peruskoulutuksen osalta. Ainakin Helsingissä kaupunki satsaa suomenruotsalaiseen koululaiseen noin 500 euroa enemmän vuodessa kuin suomalaiseen koululaiseen. Tuolla rahalla suomenruotsalaiset saavat pienemmät opetusryhmät ja pienemmät koulut. Sellaiset "270 oppilaan ihannekoot". Kuvaavaa että Helsingissä suomalaiskoulut ovat niitä megakouluja. Niiden koko on kaksikertainen suomenruotsalaisiin kouluihin verrattuna. Samanlainen tilanne on myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Julkinen valta siis käyttää enemmän rahaa suomenruotsalaisiin koululaisiin kuin suomalaisiin koululaisiin. Miksi? Suomalaisiin koululaisiin on satsattava yhtä paljon. Mikään ei estä sitä, että suomalaiset koulut ja opetusryhmät ovat yhtä pieniä kuin suomenruotsalaisilla on. Kyse on meidän yhteisistä veroilla kerätyistä varoista. Kauniaisten suomenruotsalaisissa lukiossa oppilailla on koulun puolesta omat läppärit. Suomalaiskouluissa ei ole.
Suomalaisille koululaisille ja heidän vanhemmilleen annetaan viesti, etteivät he ole syntyperänsä vuoksi yhtä arvokkaita ihmisiä kuin suomenruotsalaiset. Ja tämä tapahtuu järjestelmällisesti, suunnitellusti ja organisoidusti. Ei siis tarvitse ihmetellä kauniaslaisten lukiolaisten vastauksista välittyvää suomalaisten alemmuutta ja suomenruotsalaisten ylemmyyttä.
Suomalaisiin kouluihin on satsattava yhtä paljon kuin suomenruotsalaisiin kouluihin. On annettava selkeä signaali, että suomalaiset ovat yhtä arvokkaita yhteiskunnan jäseniä kuin suomenruotsalaiset.
Mitä eroa lukiolaisten mielestä on suomalaisilla ja suomenruotsalaisilla. Jutun mukaan suomalaislukiolaiset vastaavat "Öö, emmä tiiä", "Ihan sama", "Me ollaan vähän juntteja", "Heillä [suomenruotsalaisilla] on paljon kavereita, koska ne on sosiaalisia ja ehkä istevarmenpia. Osa niistä on suhteellisen rikasta porukkaa. Se voi vetää puoleensa", "Suomenruotsalaiset pojat ovat hyväntuulisia ja niillä on enemmän tyylitajua. Suomalaiset ovat sulkeutuneita ja juroja".
Suomenruotsalaiset lukiolaiset vastaavat "Jotkut suomalaiset ovat juntteja. On tyypillistä, että suomalaismiehet juo kaljaa ja syö kesällä makkaraa. Niillä on iso maha", "Eiks teillä ole rapujuhlia, vähän tylsää", "Mun mielestä meillä on hauskempaa. Me ollaan energiapillereitä", "Meidän kanssa oppisi ruotsia. Me ollaan valmiit opettamaan".
Hyvin tuttu kaava. Lukiolaisten lausunnot vahvistavat stereotypioita ja jutun huonous onkin siinä, ettei se edes yritä suhtautua kriittisesti niihin.
Mitä opettajat ajattelevat? Suomalaiskoulun rehtorin mielestä ei pidä olla eri kouluja suomalaisille ja suomenruotsalaisilla. Kahden suomenruotsalaisen koulun rehtorin mielestä on oltava erilliset koulut. "Meillä on erilaiset traditiot, kulttuuri ja opetuskieli. Me vietämme myös Luvia-juhlaa ja Svenska dagenia. Meille on tärkeää tavata ja seurata jokaista oppilasta yksilöllisesti". Toinen sanoo "ei missään nimessä" yhteisille kouluille. "270 oppilaan koulu on ihannekoko, megakoulu ei toimisi". Haluamme pitää yllä katoavaa ruotsinkielistä perinnettä. On tärkeää pitää lippu korkealla."
Suomalaiskoulun rehtori on siis suvaitsevainen ja kaksi suomenruotsalaisen koulun rehtoria suvaitsemattomia. Toistavatko suomenruotsalaiset lukiolaiset rehtoriensa negatiivisia näkemyksiä suomalaisista ja "bättrefolk" asennetta suomenruotsalaisista.
NYT-liitteen pääkirjoituksessa Hiltunen kirjoittaa "jos tilastoja lukee yksisilmäisesti, suomenruotsalaisilla tuntuu totisesti olevan suomenkielisiä enemmän." Se on totta myös peruskoulutuksen osalta. Ainakin Helsingissä kaupunki satsaa suomenruotsalaiseen koululaiseen noin 500 euroa enemmän vuodessa kuin suomalaiseen koululaiseen. Tuolla rahalla suomenruotsalaiset saavat pienemmät opetusryhmät ja pienemmät koulut. Sellaiset "270 oppilaan ihannekoot". Kuvaavaa että Helsingissä suomalaiskoulut ovat niitä megakouluja. Niiden koko on kaksikertainen suomenruotsalaisiin kouluihin verrattuna. Samanlainen tilanne on myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Julkinen valta siis käyttää enemmän rahaa suomenruotsalaisiin koululaisiin kuin suomalaisiin koululaisiin. Miksi? Suomalaisiin koululaisiin on satsattava yhtä paljon. Mikään ei estä sitä, että suomalaiset koulut ja opetusryhmät ovat yhtä pieniä kuin suomenruotsalaisilla on. Kyse on meidän yhteisistä veroilla kerätyistä varoista. Kauniaisten suomenruotsalaisissa lukiossa oppilailla on koulun puolesta omat läppärit. Suomalaiskouluissa ei ole.
Suomalaisille koululaisille ja heidän vanhemmilleen annetaan viesti, etteivät he ole syntyperänsä vuoksi yhtä arvokkaita ihmisiä kuin suomenruotsalaiset. Ja tämä tapahtuu järjestelmällisesti, suunnitellusti ja organisoidusti. Ei siis tarvitse ihmetellä kauniaslaisten lukiolaisten vastauksista välittyvää suomalaisten alemmuutta ja suomenruotsalaisten ylemmyyttä.
Suomalaisiin kouluihin on satsattava yhtä paljon kuin suomenruotsalaisiin kouluihin. On annettava selkeä signaali, että suomalaiset ovat yhtä arvokkaita yhteiskunnan jäseniä kuin suomenruotsalaiset.
sunnuntai 16. marraskuuta 2008
Helsingin Sanomat 16.11.2008
Toimittaja Tommi Nieminen kirjoittaa otsikolla Aseiden valtakunta aika hyvän artikkelin. Yksi kirjoituksen kohta kuitenkin särähtää.
Kun aseverkostoon yhdistetään suomalainen päihdeongelma, perheväkivalta ja syrjäytyneiden epätoivo, syntyy tällaisia otsikoita.
Herttoniemen ampuja käytti sotilaspistoolia (30.10.), Perheen isä ampui äidin, kaksi lastaan ja lopuksi itsensä (19.10.), Nuori mies ammuskeli Pudasjärvellä (30.9.), Mies ampui vahingossa naapurinsa television (8.9.). Haulikkomiehet tunkivat yöllä uusperheen kotiin (29.8.), Mies ampui käsiaseella toista jalkaan Vuosaaressa (24.8.), Uhittelu päättyi laukaukseen Kannelmäessä (18.8.)
Kysyin Niemiseltä puhelimessa miksi hän yleistää päihdeongelman, perheväkivallan ja syrjäytymisen kaikkiin suomalaisiin. Niemisen mielestä ne ovat suomalaisia ongelmia. Hänestä ne voi yleistää koskemaan jokaista suomalaista. Helsingin Sanomien viikonlopputoimituksen esimies Laura Saarikoski on samaa mieltä. "Suomalaisilla on kansantautina alkoholi". Hän ei kuitenkaan osannut sanoa, mihin tilastoon tai faktaan hänen käsityksensä perustuu.
Helsingin Sanomien toimittajien mielestä suomalaisia saa siis leimata. He vahvistavat negatiivista stereotypiaa suomalaisista. Jos kyseessä olisivat somalit tai jokin muu ulkomaalaisryhmä, ei samanlaista stereotypioiden - ennakkoluulojen - vahvistamista tietenkään sallittaisi. Se joka kertoo somalien olevan raiskaajia tai että heidän kansantautinsa on naisten ympärileikkaus tai muuta sellaista, nimitettäisiin oitis rasistiksi Helsingin Sanomien toimittajien kirjoituksissa.
Helsingin Sanomien toimitus kirjoittaa suomalaisista tavalla, joka muista kansanryhmistä kirjoitettaessa olisi rasistista. Miksi? Itse oletan syyksi, että jatkuva suomalaisia mollaava kirjoittelu vahvistaa heidän mielikuvaansa suomalaisista huonoina ihmisinä, jonka johdosta he kirjoittavat mollaavasti. He iskostavat negatiivisen stereotypian itseensä ja lukijoihinsa.
Kun aseverkostoon yhdistetään suomalainen päihdeongelma, perheväkivalta ja syrjäytyneiden epätoivo, syntyy tällaisia otsikoita.
Herttoniemen ampuja käytti sotilaspistoolia (30.10.), Perheen isä ampui äidin, kaksi lastaan ja lopuksi itsensä (19.10.), Nuori mies ammuskeli Pudasjärvellä (30.9.), Mies ampui vahingossa naapurinsa television (8.9.). Haulikkomiehet tunkivat yöllä uusperheen kotiin (29.8.), Mies ampui käsiaseella toista jalkaan Vuosaaressa (24.8.), Uhittelu päättyi laukaukseen Kannelmäessä (18.8.)
Kysyin Niemiseltä puhelimessa miksi hän yleistää päihdeongelman, perheväkivallan ja syrjäytymisen kaikkiin suomalaisiin. Niemisen mielestä ne ovat suomalaisia ongelmia. Hänestä ne voi yleistää koskemaan jokaista suomalaista. Helsingin Sanomien viikonlopputoimituksen esimies Laura Saarikoski on samaa mieltä. "Suomalaisilla on kansantautina alkoholi". Hän ei kuitenkaan osannut sanoa, mihin tilastoon tai faktaan hänen käsityksensä perustuu.
Helsingin Sanomien toimittajien mielestä suomalaisia saa siis leimata. He vahvistavat negatiivista stereotypiaa suomalaisista. Jos kyseessä olisivat somalit tai jokin muu ulkomaalaisryhmä, ei samanlaista stereotypioiden - ennakkoluulojen - vahvistamista tietenkään sallittaisi. Se joka kertoo somalien olevan raiskaajia tai että heidän kansantautinsa on naisten ympärileikkaus tai muuta sellaista, nimitettäisiin oitis rasistiksi Helsingin Sanomien toimittajien kirjoituksissa.
Helsingin Sanomien toimitus kirjoittaa suomalaisista tavalla, joka muista kansanryhmistä kirjoitettaessa olisi rasistista. Miksi? Itse oletan syyksi, että jatkuva suomalaisia mollaava kirjoittelu vahvistaa heidän mielikuvaansa suomalaisista huonoina ihmisinä, jonka johdosta he kirjoittavat mollaavasti. He iskostavat negatiivisen stereotypian itseensä ja lukijoihinsa.
Helsingin Sanomien NYT-liite
Toimittaja Valtteri Väkevä kirjoittaa NYT-liitteen numerossa 45/2008 sivulla 18 amerikansuomalaisesta sarjakuvalegendasta Wallace Woodista, jonka äidin sukujuuret olivat Suomesta ja isän Irlannista. Juttu päättyy Väkevän rasistiseen suomalaisten leimaamiseen.
"Ehkä juuri suomalainen perimä koitui Woodin kohtaloksi. Vuonna 1981 Wood asui yksin Los Angelesissa katkeroituneena, alkoholisoituneena ja pahenevasta munuaissairaudesta kärsivänä. Kolmas avioliitto oli ohi. Näön huonontuminen haittasi työntekoa. Henkensä pitimiksi Wood oli joutunut hyväksymään työtarjouksen paikalliselta pornosarjakuvien julkaisijalta. Halloween-iltana 1981 Wood haki 44-kaliiberisen Magnum-revolverinsa, istui sohvalle tv:n eteen ja painoi liipaisimesta"
Tuolla tavalla Suomen suurin lehti leimaa suomalaisia liitteessä, jonka jutut on suunnattu nuorille. Miltä mahtaa tuntua niistä nuorista suomalaisista, jotka lukevat, että heidän perimäänsä kuuluu alkoholisoituminen, katkeruus ja itsemurha?
Jos Väkevä olisi kirjoittanut, että Woodin kohtaloksi muodostui irlantilainen perimä, niin hän olisi saanut varmasti paheksuntaa osakseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)