Helsingin Sanomien Nyt-liite 21.11.2008

Toimittaja Hertta Hiltunen kirjoittaa Kauniaisten suomalaisista ja suomenruotsalaisista lukiolaisista otsikolla "Kouluesimerkki". Bettina Sågbom on jutun mukaan sanonut suomenruotsalaisia suomalaisia iloisemmiksi mutta pinnallisemmiksi ja päässyt tuolla lausunnollaan otsikoihin Oho!-lehdessä. Hiltusen mukaan hän vahvistaa stereotypioita.

Mitä eroa lukiolaisten mielestä on suomalaisilla ja suomenruotsalaisilla. Jutun mukaan suomalaislukiolaiset vastaavat "Öö, emmä tiiä", "Ihan sama", "Me ollaan vähän juntteja", "Heillä [suomenruotsalaisilla] on paljon kavereita, koska ne on sosiaalisia ja ehkä istevarmenpia. Osa niistä on suhteellisen rikasta porukkaa. Se voi vetää puoleensa", "Suomenruotsalaiset pojat ovat hyväntuulisia ja niillä on enemmän tyylitajua. Suomalaiset ovat sulkeutuneita ja juroja".

Suomenruotsalaiset lukiolaiset vastaavat "Jotkut suomalaiset ovat juntteja. On tyypillistä, että suomalaismiehet juo kaljaa ja syö kesällä makkaraa. Niillä on iso maha", "Eiks teillä ole rapujuhlia, vähän tylsää", "Mun mielestä meillä on hauskempaa. Me ollaan energiapillereitä", "Meidän kanssa oppisi ruotsia. Me ollaan valmiit opettamaan".

Hyvin tuttu kaava. Lukiolaisten lausunnot vahvistavat stereotypioita ja jutun huonous onkin siinä, ettei se edes yritä suhtautua kriittisesti niihin.

Mitä opettajat ajattelevat? Suomalaiskoulun rehtorin mielestä ei pidä olla eri kouluja suomalaisille ja suomenruotsalaisilla. Kahden suomenruotsalaisen koulun rehtorin mielestä on oltava erilliset koulut. "Meillä on erilaiset traditiot, kulttuuri ja opetuskieli. Me vietämme myös Luvia-juhlaa ja Svenska dagenia. Meille on tärkeää tavata ja seurata jokaista oppilasta yksilöllisesti". Toinen sanoo "ei missään nimessä" yhteisille kouluille. "270 oppilaan koulu on ihannekoko, megakoulu ei toimisi". Haluamme pitää yllä katoavaa ruotsinkielistä perinnettä. On tärkeää pitää lippu korkealla."

Suomalaiskoulun rehtori on siis suvaitsevainen ja kaksi suomenruotsalaisen koulun rehtoria suvaitsemattomia. Toistavatko suomenruotsalaiset lukiolaiset rehtoriensa negatiivisia näkemyksiä suomalaisista ja "bättrefolk" asennetta suomenruotsalaisista.

NYT-liitteen pääkirjoituksessa Hiltunen kirjoittaa "jos tilastoja lukee yksisilmäisesti, suomenruotsalaisilla tuntuu totisesti olevan suomenkielisiä enemmän." Se on totta myös peruskoulutuksen osalta. Ainakin Helsingissä kaupunki satsaa suomenruotsalaiseen koululaiseen noin 500 euroa enemmän vuodessa kuin suomalaiseen koululaiseen. Tuolla rahalla suomenruotsalaiset saavat pienemmät opetusryhmät ja pienemmät koulut. Sellaiset "270 oppilaan ihannekoot". Kuvaavaa että Helsingissä suomalaiskoulut ovat niitä megakouluja. Niiden koko on kaksikertainen suomenruotsalaisiin kouluihin verrattuna. Samanlainen tilanne on myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.

Julkinen valta siis käyttää enemmän rahaa suomenruotsalaisiin koululaisiin kuin suomalaisiin koululaisiin. Miksi? Suomalaisiin koululaisiin on satsattava yhtä paljon. Mikään ei estä sitä, että suomalaiset koulut ja opetusryhmät ovat yhtä pieniä kuin suomenruotsalaisilla on. Kyse on meidän yhteisistä veroilla kerätyistä varoista. Kauniaisten suomenruotsalaisissa lukiossa oppilailla on koulun puolesta omat läppärit. Suomalaiskouluissa ei ole.

Suomalaisille koululaisille ja heidän vanhemmilleen annetaan viesti, etteivät he ole syntyperänsä vuoksi yhtä arvokkaita ihmisiä kuin suomenruotsalaiset. Ja tämä tapahtuu järjestelmällisesti, suunnitellusti ja organisoidusti. Ei siis tarvitse ihmetellä kauniaslaisten lukiolaisten vastauksista välittyvää suomalaisten alemmuutta ja suomenruotsalaisten ylemmyyttä.

Suomalaisiin kouluihin on satsattava yhtä paljon kuin suomenruotsalaisiin kouluihin. On annettava selkeä signaali, että suomalaiset ovat yhtä arvokkaita yhteiskunnan jäseniä kuin suomenruotsalaiset.

Helsingin Sanomat 16.11.2008

Toimittaja Tommi Nieminen kirjoittaa otsikolla Aseiden valtakunta aika hyvän artikkelin. Yksi kirjoituksen kohta kuitenkin särähtää.

Kun aseverkostoon yhdistetään suomalainen päihdeongelma, perheväkivalta ja syrjäytyneiden epätoivo, syntyy tällaisia otsikoita.

Herttoniemen ampuja käytti sotilaspistoolia (30.10.), Perheen isä ampui äidin, kaksi lastaan ja lopuksi itsensä (19.10.), Nuori mies ammuskeli Pudasjärvellä (30.9.), Mies ampui vahingossa naapurinsa television (8.9.). Haulikkomiehet tunkivat yöllä uusperheen kotiin (29.8.), Mies ampui käsiaseella toista jalkaan Vuosaaressa (24.8.), Uhittelu päättyi laukaukseen Kannelmäessä (18.8.)

Kysyin Niemiseltä puhelimessa miksi hän yleistää päihdeongelman, perheväkivallan ja syrjäytymisen kaikkiin suomalaisiin. Niemisen mielestä ne ovat suomalaisia ongelmia. Hänestä ne voi yleistää koskemaan jokaista suomalaista. Helsingin Sanomien viikonlopputoimituksen esimies Laura Saarikoski on samaa mieltä. "Suomalaisilla on kansantautina alkoholi". Hän ei kuitenkaan osannut sanoa, mihin tilastoon tai faktaan hänen käsityksensä perustuu.

Helsingin Sanomien toimittajien mielestä suomalaisia saa siis leimata. He vahvistavat negatiivista stereotypiaa suomalaisista. Jos kyseessä olisivat somalit tai jokin muu ulkomaalaisryhmä, ei samanlaista stereotypioiden - ennakkoluulojen - vahvistamista tietenkään sallittaisi. Se joka kertoo somalien olevan raiskaajia tai että heidän kansantautinsa on naisten ympärileikkaus tai muuta sellaista, nimitettäisiin oitis rasistiksi Helsingin Sanomien toimittajien kirjoituksissa.

Helsingin Sanomien toimitus kirjoittaa suomalaisista tavalla, joka muista kansanryhmistä kirjoitettaessa olisi rasistista. Miksi? Itse oletan syyksi, että jatkuva suomalaisia mollaava kirjoittelu vahvistaa heidän mielikuvaansa suomalaisista huonoina ihmisinä, jonka johdosta he kirjoittavat mollaavasti. He iskostavat negatiivisen stereotypian itseensä ja lukijoihinsa.

Helsingin Sanomien NYT-liite

Toimittaja Valtteri Väkevä kirjoittaa NYT-liitteen numerossa 45/2008 sivulla 18 amerikansuomalaisesta sarjakuvalegendasta Wallace Woodista, jonka äidin sukujuuret olivat Suomesta ja isän Irlannista. Juttu päättyy Väkevän rasistiseen suomalaisten leimaamiseen. 

"Ehkä juuri suomalainen perimä koitui Woodin kohtaloksi. Vuonna 1981 Wood asui yksin Los Angelesissa katkeroituneena, alkoholisoituneena ja pahenevasta munuaissairaudesta kärsivänä. Kolmas avioliitto oli ohi. Näön huonontuminen haittasi työntekoa. Henkensä pitimiksi Wood oli joutunut hyväksymään työtarjouksen paikalliselta pornosarjakuvien julkaisijalta. Halloween-iltana 1981 Wood haki 44-kaliiberisen Magnum-revolverinsa, istui sohvalle tv:n eteen ja painoi liipaisimesta"

Tuolla tavalla Suomen suurin lehti leimaa suomalaisia liitteessä, jonka jutut on suunnattu nuorille. Miltä mahtaa tuntua niistä nuorista suomalaisista, jotka lukevat, että heidän perimäänsä kuuluu alkoholisoituminen, katkeruus ja itsemurha? 

Jos Väkevä olisi kirjoittanut, että Woodin kohtaloksi muodostui irlantilainen perimä, niin hän olisi saanut varmasti paheksuntaa osakseen.