Toimittaja Hertta Hiltunen kirjoittaa Kauniaisten suomalaisista ja suomenruotsalaisista lukiolaisista otsikolla "Kouluesimerkki". Bettina Sågbom on jutun mukaan sanonut suomenruotsalaisia suomalaisia iloisemmiksi mutta pinnallisemmiksi ja päässyt tuolla lausunnollaan otsikoihin Oho!-lehdessä. Hiltusen mukaan hän vahvistaa stereotypioita.
Mitä eroa lukiolaisten mielestä on suomalaisilla ja suomenruotsalaisilla. Jutun mukaan suomalaislukiolaiset vastaavat "Öö, emmä tiiä", "Ihan sama", "Me ollaan vähän juntteja", "Heillä [suomenruotsalaisilla] on paljon kavereita, koska ne on sosiaalisia ja ehkä istevarmenpia. Osa niistä on suhteellisen rikasta porukkaa. Se voi vetää puoleensa", "Suomenruotsalaiset pojat ovat hyväntuulisia ja niillä on enemmän tyylitajua. Suomalaiset ovat sulkeutuneita ja juroja".
Suomenruotsalaiset lukiolaiset vastaavat "Jotkut suomalaiset ovat juntteja. On tyypillistä, että suomalaismiehet juo kaljaa ja syö kesällä makkaraa. Niillä on iso maha", "Eiks teillä ole rapujuhlia, vähän tylsää", "Mun mielestä meillä on hauskempaa. Me ollaan energiapillereitä", "Meidän kanssa oppisi ruotsia. Me ollaan valmiit opettamaan".
Hyvin tuttu kaava. Lukiolaisten lausunnot vahvistavat stereotypioita ja jutun huonous onkin siinä, ettei se edes yritä suhtautua kriittisesti niihin.
Mitä opettajat ajattelevat? Suomalaiskoulun rehtorin mielestä ei pidä olla eri kouluja suomalaisille ja suomenruotsalaisilla. Kahden suomenruotsalaisen koulun rehtorin mielestä on oltava erilliset koulut. "Meillä on erilaiset traditiot, kulttuuri ja opetuskieli. Me vietämme myös Luvia-juhlaa ja Svenska dagenia. Meille on tärkeää tavata ja seurata jokaista oppilasta yksilöllisesti". Toinen sanoo "ei missään nimessä" yhteisille kouluille. "270 oppilaan koulu on ihannekoko, megakoulu ei toimisi". Haluamme pitää yllä katoavaa ruotsinkielistä perinnettä. On tärkeää pitää lippu korkealla."
Suomalaiskoulun rehtori on siis suvaitsevainen ja kaksi suomenruotsalaisen koulun rehtoria suvaitsemattomia. Toistavatko suomenruotsalaiset lukiolaiset rehtoriensa negatiivisia näkemyksiä suomalaisista ja "bättrefolk" asennetta suomenruotsalaisista.
NYT-liitteen pääkirjoituksessa Hiltunen kirjoittaa "jos tilastoja lukee yksisilmäisesti, suomenruotsalaisilla tuntuu totisesti olevan suomenkielisiä enemmän." Se on totta myös peruskoulutuksen osalta. Ainakin Helsingissä kaupunki satsaa suomenruotsalaiseen koululaiseen noin 500 euroa enemmän vuodessa kuin suomalaiseen koululaiseen. Tuolla rahalla suomenruotsalaiset saavat pienemmät opetusryhmät ja pienemmät koulut. Sellaiset "270 oppilaan ihannekoot". Kuvaavaa että Helsingissä suomalaiskoulut ovat niitä megakouluja. Niiden koko on kaksikertainen suomenruotsalaisiin kouluihin verrattuna. Samanlainen tilanne on myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
Julkinen valta siis käyttää enemmän rahaa suomenruotsalaisiin koululaisiin kuin suomalaisiin koululaisiin. Miksi? Suomalaisiin koululaisiin on satsattava yhtä paljon. Mikään ei estä sitä, että suomalaiset koulut ja opetusryhmät ovat yhtä pieniä kuin suomenruotsalaisilla on. Kyse on meidän yhteisistä veroilla kerätyistä varoista. Kauniaisten suomenruotsalaisissa lukiossa oppilailla on koulun puolesta omat läppärit. Suomalaiskouluissa ei ole.
Suomalaisille koululaisille ja heidän vanhemmilleen annetaan viesti, etteivät he ole syntyperänsä vuoksi yhtä arvokkaita ihmisiä kuin suomenruotsalaiset. Ja tämä tapahtuu järjestelmällisesti, suunnitellusti ja organisoidusti. Ei siis tarvitse ihmetellä kauniaslaisten lukiolaisten vastauksista välittyvää suomalaisten alemmuutta ja suomenruotsalaisten ylemmyyttä.
Suomalaisiin kouluihin on satsattava yhtä paljon kuin suomenruotsalaisiin kouluihin. On annettava selkeä signaali, että suomalaiset ovat yhtä arvokkaita yhteiskunnan jäseniä kuin suomenruotsalaiset.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti